Viikon sijaisuudet veivät voimat niin, että eilen simahdin klo 22 nukkumaan ja heräsin tänään vasta klo 8. Kymmenen tunnin unet! En muista, milloin olisin niin pitkään nukkunut.

Tiesin, että illalla pojat tulevat mummolle yökylään. Kävin sienimetsässä vaeltelemassa. Ei kovin paljon sieniä löytynyt. Rouskuja sentään suolasieniksi ja enimmäkseen mustatorvisieniä ja vähän muitakin suoraan pannulle laitettavia. Tein vispipuuroa, joka ei sitten kuitenkaan pojille maistunut. Olihan se vähän kirpeää.

Tanssiohjelmat yritin katsoa, Dance jäi kyllä väliin, sen verran vauhdikasta oli poikien iltaohjelma. Nukkumaan käynti meni vähän överiksi eivätkä meinanneet simahtaa ollenkaan.

Aamulla varmaan ovat jo hyvissä ajoin hereillä.

Hoidan poikia nyt kolme yötä, kun äitinsä tekee yövuoroa. Pojat ovat päivät tarhassa, josta äiti heidät hakee nukuttuaan ja tuo taas illan suussa tänne.

Itsekin olen niin väsynyt taas, että kirjoittaminen ei oikein maistukaan, vaan menen poikien viereen nukkumaan.