Lähdimme eilen miehen kanssa eläkeläisyhdistyksen kuukausikokoukseen. Mies oli liittynyt jo aiemmin, minä olin päättänyt liittyä vuoden alusta. Sen sitten teinkin täpötäydessä salissa. Paljon oli porukkaa, osa jo tuttuja ennestään. Alakerran pariskuntakin näkyy kuuluvan yhdistykseen.

Ensin esiteltiin yhdistyksen toimijat: hallituksen jäsenet ja kerhojen vetäjät.

Viidentoista euron jäsenmaksulla on tarjolla jos jonkinlaista harrastusta. Tänäänkin olisi joku porinatuokio käsityön kera. En nyt lähde sinne, vaikka eilen meinasin. On tässä kotonakin sen verran harrastettavaa.

Maanantaiaamun kuntosali on tietysti äärimmäisen kiinnostava, siellä varmaankin alan käydä. Sauvakävelyä on joku päivä. Atk-kerho kokoontuu. Matkoja tehdään kotimaassa ja syksymmällä Tallinnaan. On askartelukerhokin. Pyydettiin osallistujia mainitsemaan, mitä haluaisi harrastaa. Kysyin, eikö voitaisi pelata korttia. No aikaisemmin on korttikerho ollutkin ja sitä ehkä aletaan viritellä uudelleen.

Sitten tuli kysymys, johon olin jo lähtiessäni varautunut: voisinko alkaa vetää itämaista tanssia. Pyysin heitä selvittämään, saadaanko sopiva peilisali niinä päivinä, jotka minulle sopisi ja jos saadaan porukka kasaan, niin olen kyllä halukas vetämään ryhmää.  Perustelin sen itselleni niin, että tarvitsen itse liikuntaa. Neljä naista jo paikan päällä ilmoitti kiinnostuksensa suoraan minulle ja kun vetäjä kysyi, niin käsiä nousi salissa aika monta.