Mahdottoman myöhään menee tänään. Mies lähti kirkolliskokoukseen ja olen kuin varsa kevätlaitumella. Soitan yöradiota kohtuullisen kovaa ja teen mitä haluan: punaviiniä on lasissa ja luen blogeja, mm. stellan blogia ts. hänen kertomuksiaan isästään. Heili tietää. Kummasti nuoruus kutkuttaa muistilokeroita. Ja se, kun JS:n muistokirjoituksista löytyi tuttuja henkilöitä sekä muistoja.

Tämä viikko on ensimmäinen ilman opistoharrastuksia. Tunteja ei ollut enää viime viikollakaan. Mutta olin viime viikon mökillä.

Ei tietysti ole paljon järkeä valvoa näin myöhään. Aamulla olen ihan väsynyt. Saa nähdä, saanko nukuttua myöhempään. Tänä aamunakin heräsin puhelimen pirinään klo 9. Olisin kyllä nukkunut pitempään. Mökillä nukuin huonosti. Sänky aiheutti lonkkakipua enkä saanut nukuttua kokonaisia öitä.

Yöradiosta tulee 60-luvun musiikkia. Kaikesta kuulemastani en pidä, vaihdankin välillä Grooveen.

Olen suunnitellut jatkavani ikuisuus siivoustani nyt, kun mies ei ole kotona. Ensimmäiseksi keittiö ja vessa. Poika lainasi taloustikkaita - en pääse kiipeämään, mutta teen sen, minkä pystyn lattiatasosta käsin.

Taimet nostin yöksi sisälle. Yöt ovat niin kylmiä. Mökillä ne varmaan kuolevat. Olisi pitänyt tuoda ne takaisin kotiin, mutta se ei tuntunut hyvältä ajatukselta. Roudata niitä nyt edestakaisin ympäri Suomea.

Nyt laulaa Carola! ei aina käy niin kuin haaveillaan.