Muistojen Helmiä -kurssilla oli aiheena sukulainen.  En saanut sitäkään kirjoitettua kuten en oikein mitään muutakaan tänä syksynä. Suunnitelma minulla on. Hyvin suunniteltu onkin jo puoliksi tehty. Aion kirjoittaa isästäni... se oli alunperin tarpeeni lähteä tälle kurssille.

Seli-seli: Huushollin perkaus, sukulaisjuhlat, poikien hoito, matkat, muut harrastukset. Tänä aamuna heräsin jo puoli viisi. Koska en saanut enää unta, nousin ylös. Valokuvakertomus, jota olen tehnyt pikkuhiljaa, alkaa olla paremmalla puolella. Eilen tein taas yhden isomman jutun ja se jäi pyörimään mielessä. Haluan tehdä mahdollisimman pian kaiken valmiiksi päästäkseni "työstä" eroon ja voidakseni siirtää valokuvat ulkoiselle levylle, pois koneelta. Samalla saan tilaa muille toimille, vaikka kirjoittamiselle.

Kahvin, aamupalan, hiusten pesun jälkeen kävin pitkäkseni ja luin kurssilaisten sukulaiskirjoituksia. Olipa hyviä kirjoituksia - ihania. Teki mieli aloittaa omaakin.

Eilen illalla ystävä, jonka kanssa olimme yli 40 vuotta sitten samassa työpaikassa, soitti minulle. Sen aikainen pomomme on kuollut vaikean sairauden murtamana. Ystävä kyseli, haluanko osallistua pomon muistamiseen. Lupasin, vaikka olinkin siinä mainostoimistossa vain puoli vuotta.