Kaksi viikkoa hurahti hiihtämättä. Onneksi tänään menin, tuli niin hyvä olo siitä. Hiihdin ekaa kerran jäällä. Siellä ei aikaisemmin ole ollutkaan latuja. Nyt on. Luisto oli erinomainen ja kokemus oli kaikin puolin hieno. Hiihdin kaksi kertaa järven ympäri, arvelisin että ympärysmitta on noin kolme ja puoli kilometriä, joten hiihdin seitsemän kilometriä. Viimaa on, mutta kun pakkasta ei ole enää ainakaan yli kymmentä, niin sen sietää.

Viikonlopun jälkeen on taas sellainen fiilinki, etten millään haluaisi lähteä yhtään mihinkään näistä kotinurkista. Haluan liikkua pienellä alueella ja tavata vain vähän ihmisiä...  minusta on tulossa varsinainen kotikissa. Kotonakin riittää niin paljon tekemistä - siihen tekemisen en laske siivousta, pyykinpesua enkä tiskausta. Tykkään tehdä muita juttuja: esim. kirjoittaa, ottaa valokuvia, lukea, tehdä käsitöitä.

Omat lapset ja lapsenlapset vievät myös aikaani, ja se on hyvä se.