Näköjään vähitellen alkaa vaikuttaa se, että sain muutaman ison asian hoidettua. Ne ovat "kalvaneet" mieltä viime syksystä saakka... Herään aamuisin energisenä ja iloisena. Kirjoitusilokin on palannut. Luin tänään jostain lehdestä, että eräs ihminen kirjoittaa kirjastossa, koska siellä ei ole kodin virikkeitä ympärillä. Taidan itsekin alkaa harkita sellaista. Kirjasto on ihan tuossa kävelymatkan päässä. Sitä paitsi siellä on lähdeteokset käden ulottuvilla.

Eilinen palautekeskustelu antaa uutta puhtia projektiini. Sain kullanarvoisen ohjeen: kannattaa välillä kirjoittaa jotain muuta kuin sitä varsinaista päätyötä. Mielessä on jo jonkin aikaa muhinut toinenkin isohko projekti. Ehkä kannattaisi alkaa työstää sitäkin.

Tämän hetkinen projekti käsittelee isän ja äidin historiaa ja elämää ennen minun syntymääni.

Uusi projekti olisi omien pitkän ajan kuluessa tekemieni kirjoitusten kokoaminen. Ne ovat hajallaan siellä täällä - en edes tiedä, löydänkö kaikkia. Tietokoneen hajoaminen on kaksi kertaa hävittänyt kaikki kuvani ja tekstini. Varmistuksia ei tietenkään ollut. Siivouksen yhteydessä viime syksynä löysin aika monta tekstiä tulostettuna... ja sehän ilahdutti minua kovasti. Kaikki ei ollut lopullisesti tuhoutunut.