Harmaapantterin blogissa on ollut hiljaista. Näköjään, kun ei ole hiihdosta kerrottavaa, niin päivityskin on jäänyt tekemättä.

Edelleen aamuisin herään virkeänä ja energisenä. Aamukahvilla mietin, mitä huvittaa minäkin päivänä tehdä. Omat huvitukset jäävät sitten seuraaville päiville, jos tytär soittaa, että pojat tarvitsevat hoitoa. Muutenkin tiistaisin olen luvannut toukokuun loppuun saakka poikia hoidella, että äitinsä pääsee kurssille.

Tällä viikolla oli tanssiopettajan sijaisuus. Ja voi että nautin. Soitin opiston opetussuunnittelijalle innokkaana tästä uudesta vaiheesta: opetus toi energiaa eikä vienyt sitä kuten joskus on tehnyt. Vielä seuraavalle päivälle riitti siitä kokemuksesta hyvää oloa.

Päiväni ovat nyt täyttyneet legoleikeistä. Aikanaan omille lapsille ostin isoja legosarjoja ja niitä heidän kanssaan tykkäsin koota. Tyttären pojan 7-vuotispäivä on kahden viikon kuluttua. Poika kuulemma haluaa jonkun legosarjan lahjaksi. Muuta hän ei ole toivonut: junarata tai satama. Tytär kertoi, että ne maksavat satasen luokkaa kaupassa.  Kuinka ollakaan: pojat ovat juuri näitä kahta sarjaa leikkineet täällä mummolassa. Tosin mikään niistä ei ole ollut oikeasti koottuna, vaan vähän sinne päin. Sarjojen osat kun ovat sikin sokin laatikoissa.

Päätin alkaa etsiä näihin sarjoihin kuuluvia osia. Olen aina ollut tarkkana, että mitään lego-osia ei mene esim. imuriin. Pienetkin osat olen näpsinyt lattioilta turvaan. Jos ohjekirjoja ei olisi ollut, en olisi pystynyt ottamassani toivottoman työläässä tehtävässä. Mutta olen onnistunut yli odotusten. Sarjojen erikoisosat löytyvät, kun niitä vaan jaksaa kaivella laatikoista.

Tänä aamuna olen keittänyt riisipuuron ja mustikkasopan. :) Ja legoleikit jatkuvat...