4-vuotias oli yökylässä. Heräsi jo kuudelta, sain pidennettyä ylösnousua melkein tunnin, kun en suostunut nousemaan ja otin hänet viereeni. Ensimmäisen kerran hän halusi nukkua muualla kuin mummon vieressä. Niinpä hänellä oli patja lattialla.
Äitinsä valittaa, kun tämä aamunvirkku herättää aamuisin koko sakin. Meluaa ja juoksee, kun ei jaksaisi olla yksin hereillä. Olen lohdutellut, että kun tulee murrosikään, niin tilanne kyllä korjaantuu.
6-vuotiaskaan ei enää nouse niin aikaisin, vaan haluaisi nukkua pitempään. Ja tämä epeli kun herättä, niin isompi nousee kiukkuisena ylös ja siitä saa kärsiä kaikki.
Voi vain kuvitella, millaisia aamut ovat lapsiperheessä :)

Vanhat ihmiset nousevat aikaisin. Päivä alkaa paremmin, kun nousee tarpeeksi ajoissa. Harvoin enää nukun yli yhdeksään. Useimmiten nousen ennen kahdeksaa tai kahdeksan tienoilla. Mutta kuudelta on liian aikaisin. Vähän kyllä harmitti, etten noussut tänään, koska aurinko oli jo noussut seitsemältä. Auringonnousun värit ovat yleensä niin kauniit, että niiden takia kannattaa kyllä nousta aikaisin.

Tänä aamuna en siis "päässyt ylös", vaikka oli herättäjä omasta takaa. Aurinkoinen päivä näyttää tulevan. Lähdenkin hiihtämään, kun 4-vuotias kymmenen aikaan lähtee hammaslääkäriin äitinsä viemänä.

Auringonnousun värejä 8.3.2012



EDIT 11.27: Hiihto jää tältä päivältä. Olin 4-vuotiaan kanssa kelkkamäessä. Sairaslomalla oleva ystävätär kutsui päiväkahville ja klo 16:n jälkeen tulee lähetys, jota olen luvannut olla vastaanottamassa.
Ehkä näitä hiihtokelejä vielä riittää jatkossakin.. onhan meillä valaistut ladut, mutta en ole ilta-aikaan ollut suksilla.