Harmaata vaan jatkuvasti. Ei paljon innosta ulkoilu. Nytkin voisin ihan hyvin käydä kävelyllä. Saa nähdä, josko myöhemmin vielä innostun lähtemään asioille, nyt ei huvita. Oikeastaan pitäisi käydä hankkimassa maalit, että pääsen jatkamaan remonttia.

Neulomisen vaikeutta. En vieläkään ole oppinut neulomaan lapasten kavennuksia telkkaria katsoessa. Sen taas huomasin tänä aamuna. Purettava oli. Sitten kun olin tehnyt uudelleen kärjen kavennukset, huomasin, että vieläkin siellä on virhe. Purin uudelleen, neuloin ja kavensin uudelleen. Olen tehnyt tyttären lapasparin loppuun saakka ilman peukaloita. Tein toiseen peukalon ja huomasin, että olen neulonut kaksi vasemman käden lapasta. :)

Hermoja koittelee tää homma. Aikaisemmin, kun ompelin paljon, purkaminen oli aina osa työtä. Tässä se näkyy olevan ihan sama. Ei se kyllä haittaa, ei mulla ole kiire mihinkään. Harjoitus tekee mestarin. Olen ihan noviisi lapasten ja sukkien kanssa.