Ensimmäisen seinän ikinä elämässäni maalasin yhtenä päivänä. Kahteen kertaan telasin maaleja seinään,  tein myös paikkausmaalaukset.  Päällisin puolin näyttää hyvältä, mutta lähemmin tarkasteltuna korjattavaa olisi vieläkin. En voi sanoa innostuneeni maalauksesta. Se oli kova ja hikinen homma. Enemmän innostuin siitä, kun sain töpselin raamit paikoilleen heti ekalla yrittämällä.

Eilen tyhjensin tuon toisen seinän ympäristön ja pääsen sitä työstämään. Ensin tapetit pois jne... Olen kyllä ihan otettu siitä, että sain aloitusasetelmat kuntoon yhtenä päivänä. Olisi ollut tosi ikävä jatkaa sitä tänään. Nyt seinä on valmiina odottamassa työntekijää. Ehkä se sujuu jo paremmin - eikös se ole niin, että työ tekijäänsä neuvoo.

"Uuden" tietokonepöydän olen saanut paikoilleen. Tämä on 50-luvun kirjoituspöytä, jossa taso kääntyy kaapin hyllyjen eteen vinosti. Pieni pöytä vie vähän tilaa, olen tämän ostanut joskus kauan sitten naapurilta Ja lisäksi tässä on paljon säilytystilaa. Tälle tekisi hyvää entisöinti. Ei sitä tiedä, jos joskus menisin vielä entisöintikurssillekin. 7-vuotiaan kanssa menen ensi viikonloppuna puutyökurssille.

En nyt heti aloita tapettien repimistä. Olen joskus päättänyt, että sunnuntaina en tee mitään töitä. Kaikkee kivaa vaan.

Tänään teen kirjoituskurssin kotitehtävän samoin valokuvauskurssin. Voisin käydä myös ladulla iltapäivemmällä. Eikä ole kirkossa kuulutettua, ettenkö vähän repisi tapettejakin...