Hyvää Uutta Vuotta vaan kaikille!

Onpa ollut ihana joululoma. Olen saanut esimakua siitä, mitä on olla vapaalla (lue: eläkkeellä)  Elämäni ensimmäinen joulu ilman nuorempia sisaruksia tai lapsia. Miehen kanssa kahdestaan on oltu.

En nyt tarkoita, että se olisi ihannetila = olla miehen kanssa kahdestaan. Se on oikeastaan kaukana ihannetilasta. Ärsytämme toisiamme niin äärettömän monilla tavoin. Elämme joka päivä räjähdysherkässä tilassa. Välillä pystyn aika kauan pitämään pokkaa. Vain yhden kerran tämän kuukauden aikana olen räjähtänyt oikein kunnolla.

Mies on kuin pieni lapsi: hän tietää, mistä äiti räjähtää ja käyttää sitä tietoa häikäilemättä halutessaan. Kurjinta on se, että mies kääntää syyn AINA minuun. Minä olen häiriintynyt henkilö, mielitautinen, paha ihminen ja minussa asuu tappaja. Hän on viaton uhri. Olen syyllinen hänen lukuisiin sairauksiinsakin: diabetes, kolesteroli, keliakia, masennus ("Jos olisit rakastanut, en olisi sairastunut")

HOHHOIJAA.

Joka tapauksessa on ollut ihanaa olla edes ajattelematta töitä. Elämässä on niin paljon muutakin kuin itämainen tanssi.