Ennen sanottiin: sunnuntaina sataa aina. Tänään se pitää paikkansa, vaikka ei päivän nimellä enää olekaan väliä. Kaikki päivät kun ovat eläkeläiselle melko samanlaisia.

Kun syksyn harrastukseni alkavat, päivän nimelle tulee väliä. Harrastuspäiväni ovat maanantai, tiistai ja keskiviikko.

Kummallisia ja outoja ajatuksia on tullut päähäni. Nyt kun olen päättänyt kokonaan luopua tanssiharrastuksesta ja olen oikeastaan päättänyt irtisanoutua esiintyjäryhmästä, alankin kipuilla lähtöä, eroa, ystävien menetystä. Mieleeni nousee ihania yhteisiä harjoituksia, esiintymisiä yms. Olisipa mukava mennä salille ja tanssia itsensä väsyksiin. Outo juttu! Joudun vielä työstämään tätä tanssiasiaa. Myös yhteisötanssi tribal nostaa päätänsä harrastusten joukossa - pitäisikö sittenkin jatkaa sitä. Kaikki ei ole vielä menetetty.