Eilen kävin katsomassa Miesten vuoro -dokumentin. On pitänyt mennä ja mennä, mutta aina se on jäänyt. Nyt aloin huolestua, että elokuva jää pois ohjelmistosta ja koska harmaallapantterilla ei ollut tähdellisempiä kiireitä, niin se meni päivänäytökseen. Siellä oli vain kourallinen ihmisiä - ehkä 10. Se menee vielä ensi viikolla toisessa elokuvateatterissa. Hyvä niin - jokaisen naisenkin olisi hyvä nähdä se.

Dokkari liikutti katsojan tunteita laidasta laitaan ja se on hyvän elokuvan merkki. Välillä nauratti, välillä itketti. Dokumentti on tehty suomalaisen miehen kunniaksi. Väittäisin, että se antaa lisää välineitä miehen ymmärtämiseen. Eri asia on sitten, osaanko niitä hyödyntää omissa suhteissani. Voisin kertoa, mitä elokuvassa tapahtuu, mutta en tee sitä. Se on elämys, joka jokaisen pitää itse kokea.

Aamulla tihuutti vettä, sää oli kylmä - vain 10 astetta lämmintä. Vaati aika paljon lähteä aamuiselle uintireissulle. Menin autiolle rannalle. Ensin kuntoiluvälineet - ne joissa ei tarvinnut istua märällä istuimella. Sitten järveen. Eikä se niin kylmältä tuntunut.. Kuikkapariskunta ui vastaan.  Tulipa siihen lenkkeilypariskunta laiturille venyttelemään, olivat juosseet järven ympäri. Suosittelin uintia, pitäisi kuulemma veden ensin lämmetä :)

Nyt vihdoinkin voin viedä shortsit pojille. Lähden mummohommiin huomiseksi. Menen jo tänään sinne yöksi. Kokeilen bussikyytiä.