Tulin vilkaisemaan tätä eläkevuosien blogia. En ole pitkään aikaan käynyt. Siihen on monta syytä. Ei tietysti vähiten Facebook, joka on vallannut aikaani. Kun kirjaprojektini oli hektisimmillään, en pystynyt tekemään kyllä mitään muuta.

Nyt on kirja valmis ja vähitellen pystyn keskittymään muihinkin asioihin. 

Lueskelin postauksiani ja asiat ovat monessa asiassa ennallaan. Ainoastaan kirjan olen saanut tehtyä. Siivoaminen on yhtä vastenmielistä kuin ennenkin enkä edisty siinä ollenkaan. En edes ole aloittanut kevätsiivousta t.m.s. Päivien pidentymisen ja auringon ilmestymisen myötä mieltä alkaa vähän kutkutella jo siivouskin. 

MBT-kengät ovat olleet mainiot. Ihan talvikeleillä en niillä tohtinut kävellä, kun tunsin epävarmuutta liukkailla keleillä. Olen pelännyt tosi paljon kaatumista. Ja sitten kaaduin. Viikko sitten. Astuin siis kuitenkin liukkaalle ja jalat meni alta. Eihän siinä muuten mitään, mutta kun polvi taas ruksahti. Edellisen kerran, kun se vaurioitui, kaaduin pyörällä. Siitä tapauksesta on jo vähintään kuusi vuotta, voi olla kauemminkin. Nuorena polvi on mennyt urheilussa. Minulla oli monta tervettä vuotta polven kanssa, kun tanssin ja reisilihakset olivat kunnossa.

Nyt olen sairaslomalla, kävelyä pitää välttää. Siksipä on aikaa kirjoitella vaikka blogia.

5:2 dieetin olin myös aloittanut silloin kun edellisiä postauksia olin kirjoittanut. Välillä se on ollut tauolla, välillä olen sitä pitänyt. Mitään näkyvää se ei ole tuonut olemukseeni. Vaakalukemista en ole suuremmin kiinnostunut. Lähinnä tunne on vain itsellä kevyempänä olona etenkin soppapäivinä ja seuraavana päivänä. Ei se ainakaan pahaa tee.