Paikallisen ostoskeskuksen yrittäjät tarjosivat tänään hienon ilotulituksen. Säädin kamerani asetukset jo iltapäivällä valmiiksi, vain yksi asetus jäi kuvauspaikalla tehtäväksi. Se oli kohdennus. Se piti tehdä niin, että laitetaan käsisäädölle (MF) ja sitten painetaan kahta nappia yhtä aikaa, että saadaan kohdennus äärettömyyteen.

Oli kylmä ilma, hiljalleen sateli lunta. Asensin kameran jalkaan ja siirsin käsisäädölle. Sitten piti painaa kahta nappia. Sormet oli ihan tönkkönä. Kuvassa näkyi lumipisaroita - ei muuta. Varovasti otin höytyviä pois linssistä ja päätin, että en teekään sitä säätöä. Ilotulitus alkoi, mutta UNOHDIN SIIRTÄÄ NAPPULAN TAKAISIN AUTOMAATTISÄÄDÖLLE (AF)

Kuvat menivät siis pilalle. Niistä tuli pelkkää mössöä.

Ilotulitus oli ihan hieno, sen näistä voi tietysti aavistaa. Itse asiassa tuosta kolmannesta kuvasta tykkään, joka näyttää siltä, että ostoskeskuksessa on tulipalo.

Viimeinen kuva on muuten vaan mukana, se on samalla matkalla otettu.

Sen voin kyllä sanoa, että parhaiten oppii virheitä tekemällä. En koskaan oppinut muistamaan ilotulitussäätöjä, kun kävin kurssilla ja opettaja antoi valmiit arvot. Sain niillä kyllä hyvät kuvat, mutta aina piti olla paperi edessä säätöjä tehdessä.

Uusi kamera vaatii opettelua. Haluankin opetella itse - en nyt mene kurssille.