Kirjastossa olen käynyt ja hiihtämässäkin. Kirjastoon käveleminen oli kovin työlästä, kun on aivan älyttömän liukasta eivätkä silmät ole vielä tottuneet uusiin silmälaseihin... tottuvatkohan ollenkaan. Arvot muuttuviat radikaalisti ja lisättiin vielä prisma-hiontakin. Vai mikä se oli. Silmiin oli kuitenkin ilmaantunut neljässä vuodessa karsastus ja sitä nyt korjataan kaiken muun lisäksi.

Varovainen käveleminen sattui lonkkaan - jotenkin kai jännitän niin paljon sitä kaatumista. En osaa rentouttaa itseäni.

Nyt lähden vielä uudelleen kävelemään, kun vien 6-vuotiaan judo-harrastukseen. Kun hän on siellä käyn hakemassa Alkosta valkkaria. Aion palkita itseni viime viikkoisesta ahkerasta kirjoitustyöstä. En tiedä, onko siinä mitään järkeä, alkaa vaan päätä särkeä... mutta tarviiko aina kaikessa olla järkeä ?