Pakkanen taikoo luonnon kauniiksi. Puut ja pensaat huurtuvat, taivas on keltainen, sininen ja punainen, sormet jäätyvät kuvausretkellä, akku tyhjenee.

Eläkeläisen elämä on kummaa. Ennenkuin yhdestä viikosta on selvinnyt alkaa jo toinen. Kotitehtävät on tekemättä, ahdistus lisääntyy... kukaan muu ei huomaa, etten ole viikon aikana tehnyt mitään, joka edistäisi oppimistani.. miksi siis ahdistaa. Ehkä se on opittua, syvään juurtunutta. Niinkuin sekin, että jätän kaiken viime tippaan. Ei tee mieli lähteä iltaharrastukseen.... tanssitunnille. Siitä ei ole kotiläksyjä, voin mennä rentoutumaan ja pitämään hauskaa. Tsemppaan itseäni ja menen.

EDIT klo 20.11: en mennyt tanssitunnille. Olen ihan tyytyväinen siitä. Yhä selvempää on, että minulla ON liikaa harrastuksia.